and i don't belong to anyone

hieman liian isoja aamupaloja, aurinkoa, hymyilyä, ystäviä,

breezereitä ja suolaista ilmaa.

kerron lisää kun ajatuksiltani kerkeän.
puhelinkuvia, sorit

olen pitkään miettinyt miten kertoisin tämän.

kirjoittaisin alas sanoja jotka kuvaisivat elämääni tällä hetkellä

ja toivoisin että kaikki ymmärtävät.

Kunnes näin unta, että pidin siskoni kädestä kiinni ja nostin valkoisen aseen otsalleni.

hymyilin niin paljon

tunsin oloni kevyeksi

vedin liipasimesta

ja kuolin.

ei saa pelätä

unen kuolema ei ennusta kuolemista, vaan kuvaa siirtymistä elämänvaiheesta toiseen.

jokin ajanjakso on tullut loppuunsa

muutos kohti parempaa.

en kai osaa selittää tätä paremmin

hämmentynyt

onnellinen

kevyt

haikea

helpottunut

ennen muistan kirjoittaneeni ajatusvirtaa.

siihen kykenemättömyys ahdistaa

kuinka ajatukseni tuntuvat vain putoavan paperille yhtenä myttynä.

ja aikani ei tunnu riittävän solmujen selvittämiseen.

en olettanut että tämä olisi näin yksinkertaista.

all is well

tästä on hyvä jatkaa

jotkut asiat ovat kuitenkin varmoja;

tumblrin dash on suhteellisen never-ending, 

tee parasta aamuyöllä auringonnousussa, 

teneriffa turistiparatiisi (tästä lisää, kun vuorokauden tunnit lisääntyvät)

musiikki parasta pitkiin aikoihin

kesä lähestyy

ja mulla on ihan hyvä olla.